авторефераты диссертаций БЕСПЛАТНАЯ БИБЛИОТЕКА РОССИИ

КОНФЕРЕНЦИИ, КНИГИ, ПОСОБИЯ, НАУЧНЫЕ ИЗДАНИЯ

<< ГЛАВНАЯ
АГРОИНЖЕНЕРИЯ
АСТРОНОМИЯ
БЕЗОПАСНОСТЬ
БИОЛОГИЯ
ЗЕМЛЯ
ИНФОРМАТИКА
ИСКУССТВОВЕДЕНИЕ
ИСТОРИЯ
КУЛЬТУРОЛОГИЯ
МАШИНОСТРОЕНИЕ
МЕДИЦИНА
МЕТАЛЛУРГИЯ
МЕХАНИКА
ПЕДАГОГИКА
ПОЛИТИКА
ПРИБОРОСТРОЕНИЕ
ПРОДОВОЛЬСТВИЕ
ПСИХОЛОГИЯ
РАДИОТЕХНИКА
СЕЛЬСКОЕ ХОЗЯЙСТВО
СОЦИОЛОГИЯ
СТРОИТЕЛЬСТВО
ТЕХНИЧЕСКИЕ НАУКИ
ТРАНСПОРТ
ФАРМАЦЕВТИКА
ФИЗИКА
ФИЗИОЛОГИЯ
ФИЛОЛОГИЯ
ФИЛОСОФИЯ
ХИМИЯ
ЭКОНОМИКА
ЭЛЕКТРОТЕХНИКА
ЭНЕРГЕТИКА
ЮРИСПРУДЕНЦИЯ
ЯЗЫКОЗНАНИЕ
РАЗНОЕ
КОНТАКТЫ


Pages:     | 1 |   ...   | 11 | 12 ||

«УДК 902/904 ББК 94 (2Р31-6Кар) С15 Сакса А.И. С15 Древняя Карелия в конце I — начале II тысячелетия н. э. Происхожде- ние, история и культура ...»

-- [ Страница 13 ] --

Kirkinen H. Karjala idn ja lnnen vliss I. Venjn Karjala renessanssiajalla (1478– 1617). Helsinki, 1970.

Kirkinen H. Karjala taistelukenttn. Karjala idn ja lnnen vliss II. Helsinki, 1976.

Kirkinen H. Karjalaiset, alkuheimo vai yhteensulautuma. Ongelman esittely // Karja lan synty. Symposio 30.6.–2.7.1976 Joensuu. Alustukset. Joensuun korkeakoulu. Moniste sarja. № 24A. Joensuu, 1977. S. 8–12.

Kirkinen H. Bysantin perinne ja Suomi. Joensuu, 1987.

Kirkinen H. Merjasta Mikkeliin. Kadonneen sukulaiskansan jljill // Inkerin teill.

Porvoo, 1990. S. 242–265.

Kirkinen H. Karjalan historia juurista Uudenkaupungin rauhaan // Karjalan kansan historia. Porvoo, 1994. S. 13–171.

Использованная литература Kirkinen T. Use of a Geographical Information System (GIS) in modeling the Late Iron Age settlement in Eastern Finland. Environmental Studies in Eastern Finland // Re ports of the Ancient Lake Saimaa Project. University of Helsinki Department of Archaeo logy. Helsinki Papers in Archaelogy 8. Helsinki, 1996. S. 19–61.

Kirpitsnikov A.N., Rjabinin E.A. Fennougrische Volkstamme und Nordrussland // Fennoscandia archaeologica IV. Helsinki, 1987. S. 49–72.

Kirpichnikov A.N., Saksa A.I. The Finnish Population of the Medieval Cities // Finno ugri et slavi. 1977. Cultural Contacts in the Area of the Gulf of Finland in the 9–13 Cen turies. Saarrvi, 1999. S. 23–28.

Kirpichnikov A.N., Tomanter L., Saksa A.I. New Studies of Viking Age and Medieval Swords from the Collection of the National Museum of Finland // Fenno-ugri et slavi 2002. Dating and Chronology. Saarrvi. 2004. S. 28–35.

Kivikoski E. Studier zur Birkas Handel // Acta archaeologica 8. Kbenhavn 1937.

S. 229–250.

Kivikoski E. Likarmade spnnen frn vikingatiden // FM 45. Helsinki, 1938.

S. 10–28.

Kivikoski E. Die Eisenzeit im Auraussgebiet // SMYA. XLIII. Helsinki, 1939.

Kivikoski E. Svenskar i sterled under 500-talet // Finskt Museum 46 Helsinki, 1939.

S. 1–11.

Kivikoski E. Lisi Karjalan ristiretkikauden ajanmrykseen // Kalevalaseuran vuo sikirja 22. Helsinki, 1942. S. 79–87.

Kivikoski E. Zur Herkunft der Karelier und ihrer Kultur // Acta Archaeologica.

Vol. XV. Kbenhavn 1944.

Kivikoski E. Suomen rautakauden kuvasto. Porvoo, 1947.

Kivikoski E. Suomen esihistoria // Suomen historia I. Porvoo, 1961.

Kivikoski E. Die Eisenzeit Finnlands. Helsinki, 1973.

Kon’kova O.I., Saksa A.I. Karjalaiset ja inkeroiset — lheisi sukulaiskansoja? // Histo ria fenno-ugrica 1:1. Congressus primus historiae fenno-ugricae. Oulu, 1996. S. 513–518.

Kotskurkina S.I. Karjalaisten varhaista historiaa // Suomen varhaishistoria. Rovanie mi, 1992. S. 207–214.

Kotskurkina S.I. Karjalaan liittyvt kirjalliset tiedot (X–XVI vuosisadoilla) // Histo ria fenno-ugrica 1:1. Congressus primus historiae fenno-ugricae. Oulu, 1996. S. 613–620.

Kuujo E. Kkisalmen kaupungin ja maalaiskunnan historia I // Kkisalmen historia.

Lahti, 1958. S. 1–219.

Kuujo E. Kurkoen vaiheet asutuksen alusta vuoteen 1570 // Kurkoen kihlakunnan historia. Pieksamki, 1958. S. 9–85.

Kvasov D.D. The Late-Quaternary history of large lakes and inland seas of Eastern Europe // Annales Academiae Scientarum Fennicae A III Geologica-Geographica, Hel sinki, 1979.

Kmnen A. Kkisalmen vanha linna. Kkisalmi, 1931.

Knnen T.A., Kirkinen H. Keskiajasta Stolbovan rauhaan // Pohjois-Karjalan histo ria I. Joensuu, 1969. S. 1–183.

Laanest A. Izuri keele ajalooline foneetika ja morfoloogia. Tallinn, 1986.

Lamm Kr. Clasp Buttons // Excavations at Helg IV. Workshop. Part I. Stock holm, 1972.

Latvas PSR Arheologa. Riga, 1974.

Lavento M. Textile ceramics in Finland and on the Karelian Isthmus // SMYA. 109.

Helsinki, 2001.

Использованная литература Lavento M. Viipurin lnin pronssikausi ja varhaismetallikausi // Karjalan synty / Viipurin lnin historia. Juvskyl, 2003. S. 245–290.

Lavento M, Halinen P., Timofeev V., Gerasimov D., Saksa A. An archaeological eld survey of Stone Age and Early Metal Period settlement at Kaukola (Sevastjanovo) and Risl (Melnikovo) in Karelian Istmus in 1999 // Fennoscandia archaeologica XVIII.

Helsinki, 2002. S. 3–25.

Lehtosalo-Hilander P.-L. Keski- ja myhisrautakausi // Suomen historia I. Porvoo, 1984. S. 251–405.

Lehtosalo P-L. Rapukoristeisten solkien ajoituksesta // SM. Helsinki, 1966. S. 22–39.

Lehtosalo-Hilander P.-L. Luistari I–III // SMYA 82 (1–3). Helsinki, 1982.

Lehtosalo-Hilander P-L. Viikinkiajan aseita — leikkej luvuilla ja lohikrmeill // SM. Helsinki, 1985. S. 5–36.

Lehtosalo-Hilander P.-L. Esihistorian vuosituhannet Savon alueella // Savon historia I. Kuopio, 1988. S. 11–264.

Lehtosalo-Hilander P.-L. Suur-Savon suuruuden alku-uusi sukellus hopeasolkien sa laisuuksiin // Baskerilinja. Unto Salo 60 vuotta. Turku, 1988. S. 15–30.

Lehtosalo-Hilander P.-L. Pt-Hmeen rautakauden arvoituksia. Pt-Hmeen arkeologia-seminaarin 1979 esitelmt. Lahden museo- ja taidelautakunta // Selvityksi ja kannanottoja XV/1980. Lahti, 1980. S. 46–81.

Lempiinen T. Medieval Plant Remains from the Fortress of Kkisalmi, Karelia (Rus sia) // Fennoscandia archaeologica XII. Helsinki, 1995. S. 83–94.

Leppaho J. Risln Hovinsaaren Tontinmen paja, sen langanvetovlineet ja langan vedosta (vanutuksesta) yleens // SM. Helsinki, 1949. S. 44–93.

Leppaho J. Spateisenzeitliche Waen aus Finnland // SMYA. 61. Helsinki, 1964.

Lietuvos TSR archeologos atlasas IV. I–XIII a. radiniai. Vilnius, 1978.

Ligi P. Kirde-Eesti vadja kalmete uurimise tulemusi // Teaduste Akadeemia Toime tised 3. Tallinn, 1988. S. 267–282.

Ligi P. National romanticism in archaeology: The paradigm of Slavonic colonization in North-West Russia // Fennoscandia archaeologica X. Helsinki, 1993. S. 31–40.

Linkola K. Studien ber den Einuss der Kultur auf die Flora in den Gegenden nrd lich von Ladogasee I–II // Acta Societatis pro Fauna et Flora Fennica 45 (2). Helsinki, 1921. S. 1–491.

Linna M. Suomen varhaiskeskiajan lhteit // Historian Aitta XXI. Jyvskyl, 1989.

Linturi E. Ristiretkiajan elinkoristeiset kupurasoljet // Helsingin yliopiston arkeolo gian laitos. Moniste 24, Helsinki, 1980.

Linturi E. Nauhasoljet. Studia minora. Professori Carolo Frederico Meinander die ca roli MCMLXXXII gratia dedicaverunt discipili // Helsingin yliopiston arkeologian lai tos. Moniste 29. Helsinki, 1982. S. 130–144.

Lukkarinen J. Ers muinainen kulkutie Laatokan ja Oulunsuun vlill // SM 24. He sinki, 1917. S. 1–7.

Lugas V. Das mitteleisenzeitliche Steingrab von Lehmja Loo in der Nhe von Tal linn // Honos Ella Kivikoski // SMYA. 75. Helsinki, 1973. S. 117–131.

Meinander C.F. Esihistoria // Etel-Pohjanmaan historia I. Helsinki, 1950.

Meinander C.F. Die Bronzezeit Finnlands // SMYA. 53. Helsinki, 1954.

Meinander C.F. Dvits: En ess om frromersk jrnlder // FM 76. Helsinki, 1969.

S. 27–69.

Meinander C.F. Kivikautemme vesthistoria // Suomen vestn esihistorialliset juu ret. Bidrag till knnedom av Finlands natur och folk 131. Helsinki, 1984. S. 29–37.

Использованная литература Miettinen J., Grnlund E., Simola H., Huttunen P. Paleolimnology of Lake Pieni-Kuup palanlampi (Kurkoki, Karelian Republic, Russia): isolation history, lake ecosystem deve lopment and human impact // Journal of Paleolimnology 27. 2002. S. 29–44.

Moora H. Die Vorzeit Estlands. Tartu, 1932.

Moora H. Die Eisenzeit in Lettland bis etwa 500 n. Chr. Tartu, 1938.

muinaisjaannokset. Helsinki, 1918.

Nerman B. Sveriges aldsta konungalangder som kalla for svensk historia. Uppsala, 1914.

Nerman B. Die Verbindungen zwischen Skandinavien und dem Ostbaltikum in der jngerer Eisenzeit // Kungl. Vitterhets Historie och Antikvites Akadmiens handlin gar 40: 1. Stokholm, 1929.

Nerman B. Die Vlkerwanderungszeit Gotlands. Stockholm, 1935.

Nirvi R.E. Inkeroismurteiden asema // Kalevalaseuran vuosikirja 41. Helsinki, 1961.

S. 99–132.

Nissil V. Inkeri-nimen etymologiasta // Kalevalaseuran vuosikirja 41. Helsinki, 1961.

S. 133–139.

Nordman C.A. Anglo-Saxon coins found in Finland. Helsinki, 1921.

Nordman C.A. Karelska jrnldersstudier // SMYA. XXXIV: 3. Helsinki, 1924.

Nordman C.A. Schatzfunde und Handelsverbindungen in Finnlands Wikingerzeit // Acta archaeologica 13. Kbenhavn 1942. S. 272–293.

Nordman C.A. Smyckefyndet frn Sipilnmki i Sakkola // SMYA. XLV. Helsinki, 1945. S. 221–237.

Nosov E.N. New data on the Ryurik Goroditshche near Novgorod // Fennoscandia archaeologica IV. Helsinki, 1987. S. 73–86.

Nunez M. A model for the early settlement of Finland // Fennoscandia archaeologica IV. Helsinki, 1987. S. 3–18.

Olaus Magnus Gothus. Pohjoisten kansojen historia. Suomea koskevat kuvaukset.

Keuruu, 1973.

Orrman E. Geographical factors in the spread of permanent settlement in parts of Finland and Sweden from the end of the Iron Age to the beginning of Modern Times // Fennoscandia archaeologica VIII. Helsinki, 1991. S. 3–21.

Ovsyannikov O. V. From the White Sea Land to the Lower Ob — the ancient trade route to the Arctic // Fenno-ugri et Slavi 1992. Prehistoric economy and means of liveli hood. Helsinki, 1994. S. 78–87.

Pankrusev G.A. Karjalaisten alkuper arkeologisten tietojen valossa // Karjalan syn ty. Symposio 30.6–2.7.1976 Joensuu. Alustukset. Joensuun korkeakoulu / Monistesarja A № 24A. Joensuu, 1977.

Paulsen P. Axt und Kreutz in Nord- und Osteuropa. Bonn, 1956.

Petersen J. De norske vikingesverd. Entypisk-kronologisk studie over vikingetides vaaben.Videnskapsselskapet skrifter II // Hist.-los. Klasse. № 1. Kristiania, 1919.

Poutiainen H., Grnlund E., Koponen M. Joining the forces: Archaeologists and palaeo ecologists in the traces of North Karelian settlement and land-use history // Fennoscandia archaeologica XII. Helsinki, 1995. S. 153–160.

Purhonen P. Kristinuskon saapumisesta Suomeen. Uskontoarkeologinen tutkimus // SMYA 106. Helsinki, 1998.

Plsi S. Kaivaus Pitkjrven kivikautisella asuinpaikalla Rislss v. 1915 // Suomen Museo 25. Helsinki, 1918. S. 1–6.

Plsi S. Ein Steinzeitlicher Moorfund bei Korpilahti Kirchspiel Antrea, Lan Viborg // SMYA 28,2. Helsinki, 1920. S. 3–19.

Использованная литература Pll M. Laatokan lnsirannikon asujaimiston etnisen koostumuksen muutokset rau takaudella ja Karjalan synty // Suomen synty / Studia historica septentrionalia 21. Rova niemi, 1992. S. 416–447.

Ramsey W. Eisgestaute Seen und Rezession des Inlandeises in Sdkarelien und Neva tal // Fennia 50. Helsinki, 1928. S. 1–21.

Rinne J. Suomen Karjalan vanhat linnat // Karjalan kirja. Porvoo, 1932. S. 260–273.

Rjabinin E.A. The Chud of the Vodskaja Pyatina // Fennoscandia archaeologica IV.

Helsinki, 1987. S. 87–104.

Ronimus J.V. Novgorodin Vatjalaisen viidenneksen verokirja v. 1500 ja Karjalan silloi nen asutus. Joensuu, 1906.

Saarnisto M., Siiriainen A. Laatokan transgressioraja. SM 77. Helsinki, 1970.

S. 10–22.

Saarnisto M., Grnlund T. Shoreline displacement of Lake Ladoga — new data from Kilpolansaari. Hydrobiologia 322. 1996. S. 205–215.

Saarnisto M., Grnlund T., Ikonen I. The Yoldia Sea — Lake Ladoga connexion. Bio stratigraphical evidence from the Karelian Isthmus // Dig it all, Papers dedicated to Ari Siiriinen. Helsinki, 1999. S. 117–130.

Saarnisto M. Karjalan geologia. Karjalan luonnonmaiseman synty // Karjalan syn ty / Viipurin lnin historia I. Jyvskyl, 2003. S. 21–80.

Saarnisto M., Saksa A. Radiohiiliajoituksia Viipurin arkeologisilta kaivauksilta // Vii purin linnalnin synty Viipurin lnin historia II. Jyvskyl, 2004. S. 259–261.

Saarnisto M., Saksa A. Radiocarbon dates from archaeological excavations in Viipuri.

The corner site of former Uudenportinkatu and Etelvalli // Fennoscandia archaeologi ca XXI. Helsinki, 2004. S. 37–42.

Saksa A.I. Medieval Karelia on European trade routes // Iskos 4. Helsinki, 1984.

S. 93–97.

Saksa A.I. The medieval Korela (the question of the origins and formation of the eth nic community) // VI Международный конгресс финно-угроведов. T. 4. Этнография.

Археология. Антропология. Сыктывкар, 1985. С. 157.

Saksa A. Results and perspectives of archaeological studies on the Karelian Isthmus // Fennoscandia archaeologica II. Helsinki, 1985. S. 37–49.

Saksa A., Kankainen T., Saarnisto M., Taavitsainen J.-P. Kakisalmen linna 1200-luvul ta // Geologi 42. Helsinki, 1990. S. 65– Saksa A.I. On the study of ancient Karelian craft centers // Iskos 9. Helsinki, 1990.

S. 69–73.

Saksa A. Kkisalmen maasta esiin kaivettu historia // Viipurin Suomalaisen Kirjalli suusseuran toimitteita 10. Lahti, 1992. С. 5–17.

Saksa A.I. Karjala ennen kolmatta ristiretkea // Suomen varhaishistoria // Studia historica septentrionalia 21. Rovaniemi, 1992. S. 468–479.

Saksa A.I. Karelia and the West Finnish cultural area in the Late Iron Age // Cultural heritage of the Finno-Ugrians and Slavs. Tallinn, 1992. S. 96–105.

Saksa A.I. Rautakautinen Karjala — Karjalan synty // Kahden Karjalan valilla Kah den Riikin riitamaalla. Studia Carelica Humanistica 5. Joensuu, 1994. S. 29–45.

Saksa A.I. On the factors inuencing the formation and development of Karelian cul ture between the eleventh and thirteenth centuries // Fenno-ugri et Slavi 1992. Helsinki, 1994. S. 98–104.

Saksa A.I. Arkeologiset tutkimukset Kannaksella ja Karjalassa // Karjalainen viesti 2.

Joensuu, 1992. S. 7–10.

Использованная литература Saksa A.I. Rautakautinen Karjala-Karjalan synty // Kahden Karjalan vlill Kahden Riikin riitamaalla / Studia Carelica Humanistica 5. Joensuu, 1994. S. 29–45.

Saksa A. Ancient history of the population of the present-day Leningrad Region // Karelia and St. Petersburg. Joensuu, 1996. S. 27–37.

Saksa A. Uudemmat arkeologiset tutkimukset Kurkoella Laatokan Karjalassa // Karjalainen Viesti 2. Joensuu, 1997. S. 1–5.

Saksa A. Rautakautinen Karjala. Muinais-Karjalan asutuksen synty ja varhaiskehi tys // Studia Carelica Humanistica II. Joensuu, 1998.

Saksa A., Grnlund E., Simola H., Taavitsainen J.-P, Kivinen L., Tolonen K. The history of environment and development of agriculture on the Karelian Isthmus and NW Ladoga region: a palaeoecological and archaeological study // Congressus octavus internationalis fenno-ugristarum, Pars VII. Jyvskyla, 1996. S. 371–376.

Saksa A., Suhonen M. Viipurin kaupunkikaivaukset 1999–2000 // Hiidenkivi 2/2001.

Helsinki, 2001. S. 26–29.

Saksa A.I. Archaeological Cronology of Medieval Vyborg — preliminary results of the excavations of 1998–2000 // Fenno-ugri et slavi 2002. Dating and Chronology. Saarrvi, 2004. S. 98–109.

Saksa A., Belsky S., Suhonen M. Kaupunkiarkeologia Viipurissa // Suomen keskiajan arheologian seura 2/2002. Turku, 2002. S. 4–10.

Saksa A., Belsky S., Kurbatov A., Polykova N., Suhonen M. New archaeological excava tions in Viipuri. Results of eld investigations of the 1998–2001 seasons and current research problems of urban history // Fennoscandia archaeologica XIX. Helsinki, 2002. S. 37–64.

Saksa A.I., Uino P., Hiekkanen M. Ristiretkiaika 1100–1300 jKr. // Karjalan synty Viipurin lnin historia I. Jyvskyl, 2003. S. 383–474.

Saksa A. Viipurin kaupunkikaivaukset 1999–2001 // Viipurin linnalnin synty Vii purin lnin historia II. Jyvskyl, 2004. S. 88–90.

Saksa A., Saarnisto M., Taavitsainen J.-P. 1200-luvun lopun raadiohiiliajoitus Viipuris ta // Suomen keskiajan arheologian seura (SKAS). 3/2003. Turku, 2004. S. 15–20.

Salmo H. Die Waen der Merowingerzeit in Finnland // SMYA XLII: 1. Helsinki, 1938.

Salmo H. Deutsche Mntzen in vorgeschichtlichen Funden Finnlands // SMYA XLVII. Helsinki, 1948.

Salmo H. Finnische Hufeisenbeln // SMYA 56. Helsinki, 1956.

Salo U. Lappeen Kauskilan varhaiskeskiaikainen kalmisto // SM. Helsinki, 1957.

S. 35–55.

Salo U. Die frhromische Zeit in Finnland // SMYA 67. Helsinki, 1968.

Saloheimo V. Pohjois-Karjalan asutusmuodot 1600-luvulla. Kyl- ja pitjkartat // Joensuun korkeakoulun julkaisuja A2. Joensuu, 1971. S. l–182.

Sarmela M. Uhrikivet ja uhripuut // Kotiseutu. Helsinki, 1970. S. 147–155.

Sarvas P. Ristiretkiajan ajoituskysymyksi // SM. Helsinki, 1971. S. 51–63.

Saveljeva E.A. Die ethnokulturellen Kontakte der Perm Wytschegodskaja mit den westlichen Nachbarvolkem // Suomen varhaishistoria. Studia historica septentriona lia 21. Rovaniemi, 1992. S. 495–506.

Schulz H.-P. Frhmittelalterliches Metallhandwerk in der Provinz Hme, Finnland // Fenno-ugri et slavi 1992. Prehistoric economy and means of livelihood. Helsinki, 1994.

S. 124–145.

Schwindt T. Tietoja Karjalan rautakaudesta ja sit seuraavilta ajoilta Kkisalmen kih lakunnan alalta saatujen lytjen mukaan // SMYA XIII. Helsinki, 1893.

Использованная литература Schvindt T. Kkisalmen peslinnan ja entisen linnoitetun kaupungin rakennushistori an aineksia. Analecta Archaeologica Fennica 11, 2. Helsinki, 1898.

Selirand J. Viron rautakausi // Studia archaeologica septentrionalia 1. 1989.

Selirand J. Eestlaste matmiskombet varafeodaalsete suhete trkamise perioodil (11– 13. sajand). Tallinn, 1974.

Serning I. Lapska oerplatsfynd frn jrnlder och medeltid // Acta lapponica XL. 1956.

Siikala A.-L. Suomalainen samanismi. Mielikuvien historia. Helsinki, 1992.

Simola H. Karjalan luonto // Karjalan synty / Viipurin lnin historia I. Jyvskyl, 2003. S. 81–116.

Simola H., Grnlund E., Huttunen P. Ovatko Kerimen uhrikivet rautakautisia? // Piirtoja lnsisuomalaiseen menneisyyteen. Joensuu, 1984. S. 12–27.

Simola H., Miettinen J., Grnlund E., Saksa A. Paleoecological reection of rapid land use change in the nordhern Lake Ladoga region // Proc. of the 3 Intern. Lake Ladoga Symp. Joensuu, 2000. S. 504–507.

Simola H., Grnlund E., Miettinen J. Asutuksen historia ja maankytn vaiheet Sorta valan seudun jrvien sedimenteissa // Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 132. Joensuu, 2001. S. 7–19.

Simola H., Grnlund E., Uimonen-Simola P. Etel-Savon asutushistorian paleoekologi nen tutkimus // Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuskeskuksen julkaisuja 84. Joensuu, 1988. S. 1–55.

Simola H. Karjalan luonto // Karjalan synty / Viipurin lnin historia I. Jyvskyl, 2003. S. 81–116.

Spiridonov A.M. Karelian in the north of Fennoscandia in the 11–13th centu ries — a view from the east // Suomen varhaishistoria. Studia historica septentrionalia 21.

Rovaniemi, 1992. S. 559–567.

Strandberg R. Les broches d’argent careliennes en form de fer a cheval et leurs orna ments. ESA XII. Helsinki, 1938. S. 167–202.

Snorri Sturluson. Heimskringla. Islenzk fornrit. B. 37. Reykjavik, 1945.

Subetto D., Wohlfarth B., Davydova N., Sapelko T., Bjrkman L., Solovieva N., Was tergrd S., Possnert G., Khomutova V. Climate and enviroment on the Karelian Istmus, northwestern Russia, 13000–9000 cal. Yrs BP. // Boreas 31. 2002. S. 1–19.

Taavitsainen J.-P. Joitakin ajatuksia kuolaimista ynn muista rautakautisista hevoska luista // Helsingin yliopiston arkeologian laitos. Moniste 12. Helsinki, 1976.

Taavitsainen J.-P. Ancient Hillfors of Finland // SMYA 94. Helsinki, 1990.

Taavitsainen J.-P, Ikonen L., Saksa A. On early agriculture in the archipelago of Lake Ladoga // Fennoscandia archaeologica XL. Helsinki, 1994. S. 29–40.

Taavitsainan J.-P., Simola H., Grnlund E. Cultivation history beyond the periphery — early agriculture in the North European boreal forest // Jurnal of World Prehistory 12.

1998. 199–253.

Tallgren A.M. Suomen Karjalan rautakaudesta // Karjalan kirja. Porvoo, 1910.

Тallgren A.M. Fornsaker frn Olonec p Historiska Museet i Helsingfors // FM 23.

Helsinki, 1916. S. 24–35.

Tallgren A.M. Suomen esihistorialliset ja ajaltaan epmriset kiintet muinaisjn nkset. Helsinki, 1918.

Tallgren A.M. Die russischen und asiatischen archeologischen Sammlungen im Natio nalmuseum Finnlands // ESA 111. Helsinki, 1928. S. 160–172.

Tallgren A.M. Suomen muinaisuus // Suomen historia I. Porvoo, 1931.

Tallgren A.M. The Prehistory of Ingria // ESA XII. Helsinki, 1938. S. 79–108.

Использованная литература Talvio T. Entisen Suomen Karjalan esihistorialliset rahalydt // SM 86. Helsinki, 1979. S. 5–20.

Talvio T. The Finnish Coin Hoards of the Viking Age // Fenno-ugri et slavi 1978.

Helsinkin yliopiston arkeologian laitos. Moniste 22. Helsinki, 1980.

Tjulenev V.A. Entisajan Viipurin uusista arkeologisista tutkimuksista // Viipurin kau pungin historia I. Lappeenranta, 1982. S. 25–33.

Tjulenev V.A. Die festung Wyborg im 13. bis 16. Jahrhundert aus der Sicht der neueren bautechnisch-archaeologischen Forschungen // Burgen und Schlsser 24. Braubach Rhein, 1983. S. 79–86.

Tjulenev V.A. The inscribed medieval sword from excavation in Vyborg (With refer ence to the arms of ancient Karelians) // Fenno-ugri et slavi 1983 / Iskos 4. Helsinki, 1984. S. 107–111.

Tjulenev V.A. Viipurin arkeologisen tutkimuksen tuloksia // Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 8. Helsinki, 1987.

Tomanter L. Soikea kupurasolki Mikkelista // Sihti 2. Mikkeli, 1992. S.106–109.

Tomanter L. Mikkelin pronssit // Kalmistojen kertomaa. Rautakautinen Mikkelin seutu idn ja lnnen vliss. Mikkeli, 1994. S. 35–50.

Tnisson E. Die Gauja-Liven und ihre materielle Kultur (11. jh. — Anfang 13. jhs.).

Tallinn, 1974.

Tnisson E. Eesti aardeleiud 9–13. sajandist // Muitsed kalmed ja aarded / Eesti NSV Teaduste Akadeemia Ajaloo Instituut Arheoloogiline kogumik 2. Tallinn, 1962.

S. 182–274.

Uino P. Laatokanlinnan vaiheita // Studia prehistorica Fennica С F Meinander dedi cata. Iskos 6. Helsinki, 1986. S. 217–235.

Uino P. Arkeologisia lytja Inkerinmaalta // Dokumentteja Inkerinmaalta. Studia Carelica Humanistica II. Joensuu, 1990.

Uino P. Karjalan tutkimus ja pohjoinen Fennoskandiа // Suomen varhaishistoria / Studia historica septentrionalia 21. Jyvskyl, 1992. S. 605–612.

Uino P. Inkerinmaan esihistoria // Inkeri. Historia, kansa, kulttuuri / Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 547. Helsinki, 1992. S. 11–34.

Uino P. On the sources and research problems of the Iron Age in Karelia // Cultural heritage of the Finno-Ugrians and Slavs. Tallinn, 1992.

Uino P. Keskirautakausi n. 300–800 jKr. // Viipurin lnin historia I / Karjalan synty.

Jyvskyl, 2003. S. 291–312.

Uino P. Viikinkiaika n. 800–1100 jKr. // Viipurin lnin historia I / Karjalan synty.

Jyvskyl, 2003. S. 313–382.


Uino P. Ancient Karelia. Archaeological studies. Muinais-Karjala. Arkeologisia tut kimuksia // Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 104. Helsinki, 1997. S. 426.

Uino P., Saksa A.I. Results and perspectives of archaeological investigations at the castle of Kkisalmi (Kexholm) // Castella Maris Baltici. Stockholm, 1993. S. 213–217.

Vahtola J. Torniojoki- ja Kemokilaakson asutuksen synty // Studia historica septent rionalia 3. Rovaniemi, 1980. S. 555–563.

Vahtola J. Onomastinen metodi Suomen varhaishistorian tutkimuksessa // Turun Historiallinen Arkisto 41. Turku, 1986. S. 82–119.

Vahtola J. Pohjois-Pohjanmaan rannikon asutuksen synty // Suomen varhaishisto ria / Studia historica septentrionalia 21. Rovaniemi, 1992. S. 613–621.

Wuoloki H. Suomen rautakauden silmkirveet // Helsingin yliopiston arkeologian laitos. Moniste 4. Helsinki, 1972.

Использованная литература Vuorela I., Saksa A., Lempiainen Т., Saarnisto M. Pollen and macrofossil data on de posits in the wooden Fortress of Kakisalmi, dated to about AD 1200–1700 // Annales Botanici Fennici 29/3. 1992. S. 187–196.

Zerbin A.S., Saskol’ski I.P. Neuvostotieteen ksitys karjalaisten alkuperst // Karja lan synty / Alustukset. Joensuun korkeakoulu. Monistesarja A № 24A. Joensuu, 1977.

Zetterberg P, Saksa A., Uino P. The early history of the fortress of Kakisalmi, Russian Karelia, as evidenced by new dendrochronological dating results // Fennoscandia archae ologica XII. Helsinki, 1995. S. 215–220.

yrp A. Katsaus Savon muinaisuuteen // Viidennet museopaivat Kuopiossa. Kuo pio, 1939.

yrp A. Uhrikivi — kipujen kivi // Kalevalaseuran vuosikirja 22. Helsinki, 1942.

S. 179–208.

yrp A. Etel-Karjalan esihistorian ppirteet // Neljannet museopivt Viipuris sa / Suomen museoliiton julkaisuja 5. Helsinki, 1935. S. 37–63.

СПИСОК СОКРАЩЕНИЙ АО — Археологические открытия. М.

ГИМ — Государственный исторический музей.

ИГАИМК — Известия Государственной академии истории материаль ной культуры. М.;

Л.

КСИА — Краткие сообщения Института археологии Академии наук СССР. М.;

Л.

КСИИМК — Краткие сообщения Института истории материальной культуры Академии наук СССР. М.;

Л.

ЛОИКФУН — Ленинградское общество исследователей культуры финно-угорских народностей. Л.

МАР — Материалы по археологии России. СПб.

МИА — Материалы и исследования по археологии СССР. М.;

Л.

ОАК — Отчет Археологической комиссии. СПб.

СА — Советская археология. М.;

Л.

САИ — Свод археологических источников. М.;

Л.

FM — Finskt Museum. Helsingfors.

ESA — Eurasia Septentrionalis Antiqua. Helsinki.

SMYA — Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja. Helsinki.

SM — Suomen Museo. Helsinki.

ПРИЛОЖЕНИЕ I Рис. 124. Могильник на п-ове Большой (Раммансаари). Вещи из могил 1–2 — овально-выпуклые фибулы типа D;

3–4 — овально-выпуклые фибулы типа H/II B;

5–6 — овально-выпуклые фибулы типа H/I A;

7–8 — бубенчики бронзовые;

9–10 — фраг менты зооморфных подвесок;

11 — накладка поясная бронзовая;

12–13 — рубчатые перстни;

14 — пластинчатый перстень со щитком;

15 — металлические детали ножен типа I: 2 и бронзо вая рукоять ножа;

16–17 — цепедержатели типа II: 2;

18–19 — бусы бронзовые;

20 — прониз ка типа I: 1;

21–22 — бусы бронзовые;

23–24 — пронизки типа I: 1 с грушевидными привеска ми;

25 — подковообразная фибула с плоскими головками;

26 — синие пастовые бусы (6 экз.);

27 — цепедержатель типа I: 3a;

28 — цепедержатель типа I: 2;

29 — цепедержатель типа II: Приложение I Рис. 125. Могильник на п-ове Большой (Раммансаари). Вещи из могил 1 — разделитель ремня;

2 — цепедержатель типа I: 3a;

3 — рубчатый перстень;

4 — кольцо бронзовое;

5 — Ф-образная пронизка типа I: 2a;

6 — копоушка типа I: 1;

7 — типа II: 1;

8 — типа I: 1;

9 — типа II: 1;

10 — браслет крученый;

11 — подковообразная фибула с плоскими головками;

12–13 — круторогие литые лунницы из билона;

14 — ромбовидное височное кольцо;

15 — кольцо бронзовое;

16 — зооморфная подвеска-уточка;

17 — круглая серебряная брошь Приложение I Рис. 126. Могильник на п-ове Большой (Раммансаари). Вещи из могил 1 — топор скандинавского типа с бородкой;

2 — топор финского типа с изогнутой спинкой;

3–5 — топоры-секиры типа M;

6 — топор финского типа с изогнутой спинкой;

7–8 — наконечники копий;

9 — бронзовые пронизки;

10–12 — наконечники стрел Приложение I Рис. 127. Могильник на п-ове Большой (Раммансаари). Вещи из могил 1 — мотыга;

2 — фрагмент железного изделия;

3 — мотыга;

4 — фрагмент железного изделия;

5–6 — удила;

7 — фрагмент пружинных ножниц;

8 — гвоздь железный;

9 — ушко от котла железное;

10 — фрагмент пружинных ножниц;

11–12 — косы;

13 — фрагмент стремян (?);

14 — кольцо железное;

15 — ушко от котла железное;

16–17 — обломки железных котлов Приложение II Таблица I Карельские грунтовые могилы. Признаки погребального обряда Приложение II Таблица II Карельские грунтовые могилы.

Характеристика по видовым признакам в погребальной обрядности Приложение II Таблица III Карельские коллективные, мужские и женские могилы эпохи крестовых походов (XII–XIV вв.) Приложение II Таблица IV Показатели сходства между карельскими грунтовыми могилами по признакам погребального обряда. Номера могил отмечены в табл. II и III Приложение II Таблица V Карельские женские грунтовые могилы.

Группы (I–III) по признакам погребальной обрядности Приложение II Таблица VI Инвентарь мужских погребений Приложение II Таблица VII Инвентарь женских погребений Приложение II Таблица VIII Показатели сходства (корреляции) между мужскими погребениями по погребальному инвентарю. Номера могил см. в табл. VII Приложение II Таблица IX Группы мужских погребений по сходству (корреляции) предметов погребального инвентаря Приложение II Таблица X Показатели сходства (корреляции) между женскими погребениями по погребальному инвентарю. Номера могил см. в табл. VII Таблица XI Группы женских погребений по сходству (корреляции) предметов погребального инвентаря Приложение II Приложение II Таблица XII (а) Сравнительная таблица женских украшений из могил в Карелии и Саво Приложение II Таблица XII (б) Сравнительная таблица женских украшений из могил в Карелии и Саво Все книги издательства «Нестор-История» можно приобрести в магазине издательства «ДМИТРИЙ БУЛАНИН»

по адресу: СПб., ул. Петрозаводская, д. 9, Литер А, тел. (812)490-64- или заказать:

postbook@dbulanin.ru «Книги почтой»

По вопросам оптовой торговли обращайтесь:

СПб., Петрозаводская, д. 7, тел. 8-965-048-04- ТД «Гуманитарная Академия», тел. (812)430-99-21, www.humak.ru Научное издание Александр Иванович Сакса ДРЕВНЯЯ КАРЕЛИЯ В КОНЦЕ I — НАЧАЛЕ II ТЫСЯЧЕЛЕТИЯ Н. Э.

Происхождение, история и культура населения летописной Карельской земли Редактор Г.В. Засыпкина Корректор О. В. Афанасьева Оригинал-макет Л.А. Философова Дизайн обложки Е.В. Кудина Подписано в печать 27.08.2010. Формат 70х100 1/ Бумага офсетная. Печать офсетная. Усл.-печ. л. Тираж 800 экз. Заказ № Издательство «Нестор-История»

197110, СПб., Петрозаводская ул., д. Тел.: (812)235-15- e-mail: nestor_historia@list.ru www.rossica.su Отпечатано в типографии «Нестор-История»

198095, СПб., ул. Розенштейна, д. Тел.: (812)622-01-

Pages:     | 1 |   ...   | 11 | 12 ||
 





 
© 2013 www.libed.ru - «Бесплатная библиотека научно-практических конференций»

Материалы этого сайта размещены для ознакомления, все права принадлежат их авторам.
Если Вы не согласны с тем, что Ваш материал размещён на этом сайте, пожалуйста, напишите нам, мы в течении 1-2 рабочих дней удалим его.